Jokainen valitsee itse teoksen luettavakseen. Kurssin alkupuolella opettaja pitää kirjavinkkaustuokion, jossa esitellään joitakin vaihtoehtoja. Kirjan voi lainata luokan hyllystä, koulun kirjastosta tai kaupunginkirjastosta. Onhan kirjastokorttisi voimassa!
Romaani voi käsitellä esimerkiksi valtaa ja vallankäyttöä tai sukupuolta ja identiteettiä. Lukuehdotuksia on Särmä-työkirjan sivuilla 8-9. Myös muut teokset ovat mahdollisia vaihtoehtoja. Varmista opettajalta, että valitsemasi kirja sopii kurssin teemaan.
Viime lukuvuonna opiskelijat lukivat 4. kurssilla esimerkiksi seuraavia teoksia:
Valta ja vallankäyttö -teema:
William Golding: Kärpästen herra
Veikko Huovinen: Veitikka
Ken Kesey: Yksi lensi yli käenpesän
George Orwell: Eläinten vallankumous
Anja Snellman: Parvekejumalat
John Steinbeck: Helmi
Sukupuoli ja identiteetti -teema
Monica Fagerheolm: Diiva
Khaled Hossein: Tuhat loistavaa aurinkoa
Leena Lehtolainen: Minne tytöt kadonneet
Sofi Oksanen: Puhdistus
Huomioita kirjaesseistä
Tehtävänannon mukaan piti eritellä valittua katkelmaa sekä analysoida kirjan kokonaisuutta vaikuttavuuden näkökulmasta.
Selostaminen – eritteleminen – analysoiminen – tulkitseminen
selostaminen= kertoo tapahtumista ja henkilöistä asioita, jotka ovat suoraan luettavissa tekstistä
eritteleminen = aiheen kannalta sopivien käsitteiden avulla tarkastellaan tekstiä osa osalta/ asioiden ryhmittelyä sopivien käsitteiden avulla. Sopivia käsitteitä voivat olla kaunokirjallisuuden analyysin käsitteet (kertoja, henkilöt, juoni, miljöö, aukot, motiivi) tai vaikka retoristen keinojen erittelyyn tarkoitetut käsitteet (huudahdukset, kolmiportaiset luettelot, persoonapronominien käyttö…)
tulkinta= merkityksen antamista havainnoille
Juha Itkosen novellissa Kaupankäyntiä isä ja poika lähtevät yhdessä jääkiekko-otteluun. Ottelun aikana isä ja poika eksyvät toisistaan ja ottelun päätyttyä poika löytää isänsä pahoinpideltynä jäähallin parkkipaikalta. (selostusta)
Poika on tarinan kertoja. Tapahtumat siis kuvataan hänen näkökulmastaan. Novellinmiljöö on jäähalli, jossa poika sanoo olevansa ensimmäistä kertaa ja jonka tunnelmaa poika kuvaa tarkasti, eri aisteja käyttäen. ”Muistan jänisräikät, torvet ja hulmuavat liput.” Kertomuksen sivuhenkilöitä ovat äiti ja jäähallin vahtimestari, joka saattaa eksyneen pojan omalle paikalleen istumaan. (erittelyä)
Itkosen novellin teema on isän ja pojan suhde. Suhde muuttuu kertomuksen aikana. Jäähalliin mentäessä isä kulki määrätietoisesti ja huolettomasti, ja poika piteli häntä kädestä. Hälisevän väkijoukon puristuksessa poika turvautui isäänsä ja suhtautui häneen arvostavasti. Itkosen kertomuksessa poika kuitenkin kasvaa isänsä mittaiseksi, ehkä ohikin. Köniinsä saaneen isän lohduttelu on vasta esimakua tulevasta. Pian poika päätyy perheen pääksi, kun isä jättää perheensä ja muuttaa toiselle paikkakunnalle selitystä antamatta. Kertomuksen kuluessa isän ja pojan roolit siis vaihtuvat… (tulkintaa)
Havainnollistaminen on tärkeää päätelmien yhteydessä
x käyttää valtaa tilanteessa y (millaista valtaa, mitä seurauksia yksilön/ yhteisön näkökulmasta)
suomen kielessä ei ole muodollista subjektia ”Se on niin, että jokaisen täytyy…” ”Se sataa”
epäsymmetriset lauserakenteet
Korjaa: Unelmoin Chelsean voitosta ja että pokaali jäisi Lontooseen.// Ihmiset haluavat onnea ja että rahaakin olisi riittävästi.
vältä pötkövirkkeitä
EI: Rokka vastusti Lammiota, hän oli hyvä sotilas eikä pitänyt sotilaskurista, kukaan ei kiistänyt hänen ansioitaan.
VAAN: Rokka oli hyvä sotilas, jonka ansioita kukaan ei kiistänyt. Rokka kuitenkin vastusti esimiestään kapteeni Lammiota, koska hänen mielestään sotilaskuriin ei kuulunut kivien asettelu komentokorsun polun varteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti